Muusajuhlilla: Häntiä ja päätettyjä runoja kirjallisella joella

DSC08208

Jarkko Lauri

Lauantain alkuilta Muusajuhlilla vietettiin Ravintola Tubassa. Esitykset aloitti kirjallisuuden tutkija Jarkko Lauri otsakkeella Pikkumönkijöiden häntien eettinen merkitys Tove Janssonin Näkymätön lapsi -novellikokoelmassa. Kokoelman niminovellissa näkymätön lapsi Ninni tulee kokonaan näkyväksi purtuaan Muumipappaa hännästä. Kaltoin kohdeltu lapsi alkaa uskaltaa olla olemassa Muumimamman hellän hoivan myötä, mutta täyteen pluralistiseen eksistenssiin hän pystyy vasta ottamalla vastuuta toisesta, Mammasta, jonka Muumipappa uhkaa tyrkätä mereen. Häntä on tärkeä myös avausnovellissa Kevätlaulu. Nuuskamuikkuselta laulun tekeminen onnistui vasta kun hän sai sen hännästä kiinni.

Laurin esitys oli alku luennosta, jonka hän pitää lokakuun alussa Tampereella Metsossa (ke 1.10. klo 18:15 FM Jarkko Lauri: Toisen kohtaaminen Näkymättömässä lapsessa eli tutkielma pikkumönkijöiden hännistä). Heideggerin ja Levinasin ajattelun ja häntien avulla Lauri aikoo siellä esittää, tämän hän ystävällisesti paljasti Tubassa paikalla olleille, että Tove Jansson ei pitänyt taidetta itsenäisenä, vaan toisiin suhteessa olevana asiana.

Kirjallisuuden läänintaiteilija Tuomo Heikkinen jututti saksalaista kirjailijaa Jan Bürgeria. Hän oli Oulussa Taiteen Edistämiskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimipisteen kirjailijavaihdon kautta. Bürger kertoi aloittaneensa kirjallisen uransa muun muassa Pablo Nerudan innoittamana ja vaikuttamana. Sittemmin hänestä on tullut kirjallisuuden tutkija ja esseisti. Puhe ja pitkä näyte käsittelivät viime vuonna ilmestynyttä Der Neckar: Eine literarische Reise -teosta. Neckar on joki, jonka varrella on eletty monenlaista kirjallista elämää. Joki kulkee muun muassa Thübigenin halki, ja se vaikutti esimerkiksi saksalaisille tärkeän Friedrich Hölderlinin tuotantoon.

DSC08223

Tuomo Heikkinen ja Jan Bürgeria. Keskellä tulkkina Gottfried Effe.

Laurin esitykseen viitaten Bürger totesi Heideggerinkin asuneen Neckarin varrella, mutta filosofiin ei joen voi hyvällä tahdollakaan sanoa vaikuttaneen. Hölderlinin sen sijaan voi sanoa olleen saksalaisille vähintään yhtä tärkeän kuin Tove Janssonin suomalaisille.

Lukunäytteen jälkeen yleisöstä kysyttiin Bürgerin suhdetta W. G. Sebaldiin. Hiljattain neljä kuukautta Yhdysvalloissa Vanderbildin yliopistossa vieraillut Bürger ei pitänyt kysymyksestä. Toki hän myönsi, että Sebaldilla ja hänellä oli samoja kirjallisia vaikuttajia, mutta Saksassa paljon muitakin kirjailijoita, joita kielialueen ulkopuolella ei tunneta. Bürger antoi kaiken kunnian Susan Sontagille, joka työllään on saanut Sebaldin lyömään läpi Amerikoissa, mutta parempiakin kirjailijoita Saksassa on. Eikä hän tällä mitenkään itseensä viitannut. Käännöskirjamarkkinat nyt vain ovat tällaiset kuin ovat.

DSC08235

Mikko Salmi ja Paavo J. Heinonen.

Alkuillan päätteeksi lavalle nousivat kaupunginvaltuutetut Paavo J. Heinonen ja Mikko Salmi. Esityksen otsakkeena oli Tämän runon päätin lukea. Heinonen aloitti Aaro Hellaakosken Viimeisellä dinosaurilla. Valinta oli pieni piikki Oulun Luupin suuntaan, joka on sijoittanut taidemuseon tiloihin dinosaurusnäyttelyn. Tärkeämpänä oli runon sisällöstä nouseva sukupolvien taistelun kuvaus.

Pitkän, monologiksi muodostuneen perustelun jälkeen Salmen valinta oli Kaarlo Sarkian Älä elämää pelkää. Runo oli Salmelle henkilökohtaisestikin tärkeä.

Heinosen toinen valinta oli Allen Ginsbergin Auringonkukka. Kaiken jättömaiden roson seasta on tärkeää erottaa kaunis. Toista runoesitystä varten Salmi otti esille kitaran. Hän lauloi Eino Leinon Nocturnon.

Päättäjät toivoivat enemmän runoja ja runollisuutta päätöksentekoon. Valtuustonkokouksien alussa luetaan aforismeja, mutta monelta ne jäävät kuulematta. Ehkä kuuntelemisen opettelu ei olisi pahasta.

Alkuillan päätteksi Paavo J. Heinonen lausui vielä yhden Mirkka Rekolan kaksirivisen. Sen kanssa oli mukava lähteä.

Minä rakastan sinua,

minä sanon sen kaikille

Reijo Valta

Julkaistu aikaisemmin Pois työpöydältä -blogissa.

http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2014/08/hantia-ja-paatettyja-runoja.html

Mainokset
Kategoria(t): Festivaali, Muusajuhlat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s